Avantouinti on koko kehon kylmähoitoa, jota käytetään muun muassa reumataudeissa ja urheilijoilla palautumisessa. Se voi myös auttaa toipumaan työkuormituksesta. Avantouinti tarkoittaa yleensä 30–60 sekunnin pituista pulahdusta tai uiskentelua jäähän sahatulla avovesialueella. Talviuinnista puhutaan, kun jäättömässä vesistössä uidaan alle kymmenasteisessa vedessä. Suomessa harrastaa säännöllisesti avantouintia noin 150 000 ihmistä. Suomen Ladun avantouintikyselyssä yli 60 prosenttia vastanneista koki stressin ja flunssan vähentyneen. Avantouinti auttoi kolmanneksen mielestä särkyihin ja paransi unen laatua. Avantouinti lisäsi ennen kaikkea yleistä hyvää oloa ja energisyyttä.
Avantouimarit ovat uskoneet hyisellä kylvyllä olevan myönteisiä vaikutuksia terveyteensä. Talviuimarin virkistyminen ja piristyminen johtuu kylmän antamasta hormoniruiskeesta: stressihormonien eritys lisääntyy suurissa lämpötilavaihteluissa. Koska avantouinti parantaa verenkiertoa ja kudosten aineenvaihduntaa, se hidastaa solujen vanhenemista ja säilyttää ihon kimmoisuutta. Säännöllisesti uivien perusverenpaine laskee merkittävästi. Kaikki avantouinnin vaikutukset ovat yksilöllisiä. Avannossa käyntien määrä, avannossa viipymisen kesto ja saunominen avannon yhteydessä ovat yksilöllisiä valintoja. Omaa kehoaan kannattaa kuunnella, jotta oppii tietämään, mikä sopii itselle.
Avantouinti sopii lähes kaikille, mutta sairauksista kärsivien tulee neuvotella lääkärin kanssa harrastuksen aloittamiseen liittyvistä riskeistä. Etenkin sydän- ja verenpaineoireet saattavat estää kylmästä kylvystä nauttimisen. Aloittelijan kannattaa viipyä avannossa aluksi vain muutamia sekunteja. Kauden aikana keho sopeutuu kylmään. Ensimmäisillä kerroilla kylmä vesi voi aiheuttaa hengen salpautumista, mutta se on kuitenkin normaalia ja vaaratonta. Hengitysharjoitukset auttavat löytämään oikean tavan uintisuorituksen aloittamiseen.
Avantouintikäyttäytyminen
Eniten avantouimareita jakava seikka on sauna. Avantouinnin yhteydessä saunassa kävijöitä ja ei-kävijöitä on yhtä paljon. Saunojat käyvät avantouimassa keskimäärin 2-3 kertaa viikossa ja he suosivat selvästi iltauintia. Yksi harrastuskerta voi sisältää useampia avannossa käyntikertoja, jolloin avannossa viihdytään kerrallaan n. 20 sekuntia. Ei-saunojilla sen sijaan vuorokaudenaika, jolloin avannossa käydään, vaihtelee: iltauinnin ohella suositaan aamu-uintia. Ei-saunojat käyvät avantouimassa lähes päivittäin. Yksi harrastuskerta sisältää useimmiten vain yhden avannossa käynnin, mutta silloin avannossa viihdytään pidempään; n. 40 sekuntia.
Naisten ja miesten välistä uintikäyttäytymistä erottelee eniten sauna: miehet ovat saunojia, naiset eivät. Keskimäärin naiset harrastavat avantouintia harvemmin. Yksi harrastuskerta sisältää heillä vähemmän uintikertoja kuin miehillä, mutta he viihtyvät avannossa pidempään. Saunasta ei saa mennä suoraan avantoon, vaan kehon täytyy antaa ensin viilentyä. Saunan ja avannon välinen lämpöero aiheuttaa sydämelle kovan rasituksen, ja verenpaineen vaihtelu saattaa aiheuttaa huimauksen tunnetta. Lihaksistoa on hyvä lämmitellä ennen avantoon menoa: sauvakävely ja hiihto ovat hyviä verryttelymuotoja. Saunomisen ja avannon jälkeen kannattaa pukeutua lämpimästi vilustumisen välttämiseksi. Avannossa ei ehdi vilustua; vika on usein pukeutumisessa, jos tuntee palelevansa uinnin jälkeen.
Avantouinnin turvallisuusohjeet
Kuluttajavirasto on laatinut alla olevat ohjeet yhdessä Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton, Suomen Latu ry:n ja Opetusministeriön kanssa. Avantouinti sopii lähes kaikille, mutta jos epäilet ongelmia terveytesi suhteen, niin käänny ensin lääkärin puoleen ja keskustele harrastukseen liittyvistä riskeistä.
Avantouinnin vaikutukset ovat yksilöllisiä ja riippuvat avannossa käyntien määrästä, viipymisajasta ja saunomisesta. Kuuntele omaa kehoasi, jotta tiedät, mikä on itselle sopivinta. Älä mene avantoon alkoholin vaikutuksen alaisena, flunssaisena, kuumeisena tai muuten sairaana. Neuvottele lääkärisi kanssa avantouinnin aloittamisesta, mikäli sairastat sydän- ja verisuonisairauksia. Valvo lasten avantouintia. Lapsen hätääntyessä saattaa uimataito unohtua.
Avantouintiohjeita
- Lue ennen avantoon menoa mahdolliset ohjeet ja noudata niitä. Ohjeet saattavat vaihdella eri paikoissa.
- Lihaksistoa on hyvä lämmitellä ennen avantoon menoa liikkumalla esim. sauvakävellen tai hiihtäen.
- Ota kaveri mukaan, kun menet avantoon. Jos jotain sattuu, kaveri voi auttaa ja hälyttää apua.
- Saunasta ei ole hyvä mennä liian nopeasti avantoon eikä avannosta saunaan. Saunan ja avannon välinen lämpöero aiheuttaa sydämelle kovan rasituksen ja verenpaineen vaihtelu saattaa aiheuttaa huimauksen tunnetta.
- Avantoon mennessä kannattaa käyttää jalkineita tai villasukkia. Uimareille on tarjolla erityisiä avantouintiin tarkoitettuja tossuja, jotka suojaavat myös liukastumisilta, teräviltä kiviltä ja suolalta. Käsineiden ja päähineen käyttäminen on suositeltavaa.
- Avantoon mennessäsi muista, että kulkutiet ja portaat voivat olla liukkaita. Kulje rauhallisesti ja varoen.
- Älä hyppää koskaan avantoon pää edellä. Sukeltaminen ja pään kasteleminen avannossa ei ole suositeltavaa. Pään kastelu lisää lämmönluovutusta, josta voi olla seurauksena alilämpöisyys.
- Avannossa kannattaa ensimmäisillä kerroilla vain kastautua. Ensimmäisillä kerroilla kylmä vesi voi aiheuttaa normaalia ja vaaratonta hengityksen salpautumista. Kun keho sopeutuu kylmään, voi vähitellen avannossa oloaikaa pidentää.
- Pukeudu lämpimästi saunomisen ja avantouinnin jälkeen ja nauti tarvittaessa lämmintä juotavaa.
- Ilmoita avannon ylläpitäjälle heti havaitsemistasi puutteista turvallisuuden lisäämiseksi.
- Tarvittaessa hälytä apua heti. Hätänumero on 112.
Talviuinti on edullinen ja luonnonläheinen harrastus, joka saa veren kiertämään ja terveyden kukoistamaan. Talviuinnin aloittaminen on helppoa, eikä vaadi suuria välinehankintoja. Aloita kylmään veteen totuttautuminen rauhallisesti, äläkä mene veteen yksin. Talviuintipaikoilla saat hyviä vinkkejä kokeneemmilta lajin harrastajilta. Katso tästä linkistä vinkkejä talviuinnin aloittamiseen ja välinehankintoihin.