Padel on mailapeli, jossa yhdistyy tenniksen ja squashin ominaisuudet. Se on hauska ja haastava laji kunnon kohottamiseen ja soveltuu lähes kaikille. Koska padelia pelataan nelinpelinä, se on luonteeltaan sosiaalisempi kuin yksikään muu mailapeli. Padel yhdistää kuntoilun, mielenkiintoisen pelin ja sosiaalisuuden tavalla, joka on harvinaista muissa urheilumuodoissa. Padel sopii liikuntamuodoksi junioreista senioreihin ja tarjoaa kunnon kohottamisen lisäksi taktisia sekä teknisiä haasteita. Padelin suosio kasvaa ennätysvauhtia Euroopassa ja sitä pidetään yhtenä maailman nopeimmin kasvavista urheilulajeista. Harrastajia on maailmanlaajuisesti jo noin 20 miljoonaa ja Suomessa harrastajien määrä on kasvanut paljon lyhyessä ajassa.
Lähde pelaamaan ulkobadelia
Padelia pelataan 10 m x 20 m kokoisella kentällä, jota ympäröi lasista ja metalliverkosta valmistetut seinät. Padel on helposti omaksuttava peli. Pistelasku on sama kuin tenniksessä ja säännöt ovat yksinkertaiset. Padel-maila on lyhyen vartensa ansiosta helppo käsitellä. Pallo saa pelissä kimmota sekä kentän että seinien kautta, joten erilaisia lyöntimahdollisuuksia on runsaasti. Padelia on kuvattu mailapelien shakiksi, sillä pelin taktisuus on olennainen osa sen luonnetta. Lajissa ei menesty pelkällä voimalla, vaan oikean tekniikan opettelu ja peliäly antavat kaikille yhtäläiset mahdollisuudet onnistua. Padelia pelataan Suomessa myös kilpatasolla ja maailmalla jopa ammattilaistasolla.
Padelin historia
Padelin kehittäjänä pidetään meksikolaista Enrique Corcueraa. Hän loi pelin 1968–1969 Acapulcossa, Meksikossa. Peli levisi aluksi muualle Meksikoon, josta se siirtyi Marbellan kautta ympäri Espanjaa. Laji saavutti Espanjassa suositun aseman ja sai mainetta älykköjen pelinä. Espanjasta laji on levinnyt muualle Eurooppaan, erityisesti Ranskaan, Belgiaan, Saksaan ja Italiaan. Latinalaisessa Amerikassa Padelia pelataan mm. Uruguayssa, Chilessä, Venezuelassa ja Brasiliassa ja laji on levinnyt myös Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.
Suomalaisille padel esiteltiin v. 2003. Silloin pystytettiin ensimmäinen padelkenttä Helsinkiin Hietaniemen rantaan. Kentän taustalla oli suomalaisen padelin pioneeri Piukku Kopiloff. Suomen Padelliitto rekisteröitiin v. 2004. Suomen ensimmäinen pelkästään padelia varten suunniteltu padelhalli valmistui Seinäjoelle v. 2020. Hieman myöhemmin samana vuonna rakentui myös Raisioon Padel Club. Vuosi 2020 oli voimakkain padelin kasvuvuosi Suomessa. Harrastajien määrä kasvoi noin 10 000:sta yli 30 000:een. Kenttien lukumäärä kasvoi 92:sta 206:een ja padelseurojen määrä 12:sta 28:aan.
Näin pääset alkuun
Padelin aloittamiskynnys on matala, ja peliä syntyy yleensä heti ensimmäisestä kerrasta lähtien. Useimmilta padelkentiltä voi vuokrata mailan ja pallot. Muuna varustuksena riittää normaalit urheiluvaatteet ja esimerkiksi sisäpelikengät. Paras kenkä padeliin on hieman karheampi ja samankaltainen kuin tenniksessä. Parhaiten lajissa pääsee alkuun osallistumalla paikallisen padelseuran aloituskurssille, jossa käydään läpi peruslyöntien tekniikat ja pelin säännöt. Seurat järjestävät yksilöopetusta ja ryhmäkursseja, joiden kautta pystyy kehittymään omien toiveiden ja tavoitteiden mukaisesti aina kilpatasolle asti. Suomen Padelliiton sivuilta löytyy lisätietoa Suomen jäsenseuroista.
Padelin säännöt ja pistelasku
1. Ottelut pelataan aina nelinpelinä (2 + 2)
Pelataan ½ kenttää ristiin tai linjaan
2. Pelin pituus
Ottelu pelataan paras kolmesta erästä, jotka pelataan kuuteen peliin asti.
Pistelasku on sama kuin tenniksessä (15, 30, 40 ja peli; tasatilanteessa 40 – 40 tarvitaan kaksi peräkkäistä pistettä pelin voittamiseksi). Nykyisin käytössä on myös kultainen piste (golden point), joka tarkoittaa sitä, että tasatilanteessa 40 – 40 syötön vastaanottava joukkue saa valita kummalle syötetään eli kumpaanko ruutuun (A vai B). Pallon voittanut joukkue voittaa pelin ja saa siitä pisteen.
Pelien ollessa 6 – 6, erävoitto ratkaistaan pelaamalla tie-break, joka pelataan 7 pisteeseen, kahden pisteen erolla.
3. Syöttö
- Pallo pudotetaan syöttöviivan takana, lyönti vastustajan kenttäpuoliskolle verkon toiselle puolelle ristikkäiseen ruutuun.
- Pallo on osumahetkellä oltava korkeintaan vyötärön korkeudelta (alimman kylkiluun alapuolella).
- Syötettäessä ei saa kävellä, juosta tai hypätä.
- Syöttöhetkellä vähintään toisen jalan on oltava maassa.
- Jalkojen on oltava syötön aikana syöttöviivan takana.
- Syöttöasentoon vaikuttamattomat pienet jalkojen liikkeet ovat sallittuja.
- Pompun jälkeen syötössä pallo ei saa osua verkkoseinään, mutta lasiseiniin kyllä.
- Jos syöttö osuu verkkonauhaan, mutta on muuten oikein, pelaaja saa uuden syötön.
- Syöttövuoron aloittaja arvotaan tai valitaan aloituspallolla, jossa jokainen pelaaja koskee vuorollaan palloon, eli vähintään neljä kosketusta, jossa neljännen kosketuksen on mentävä verkon yli.
- Aloituspallon voittaja valitsee syöttövuoron tai kenttäpuolen.
- Ensimmäinen piste syötetään omalta puolelta oikeanpuoleisesta ruudusta (rintamasuunta verkkoon päin), tämän jälkeen vasemmasta ja oikeasta vuorotellen.
- Pelin päätyttyä syöttövuoro siirtyy vastustajalle.
- Syötön jälkeen pelikenttänä on koko kenttä.
- Syöttöä ei saa lyödä takaisin suoraan ilmasta.
- Syötön saa palauttaa pompun jälkeen oman lasiseinän kautta.
- Palloa ei saa lyödä verkkoseinän kautta vastustajan puolelle.
4. Sijoittuminen ja käyttäytyminen pelikentällä
- Olennaista pelille on sujuva kommunikointi pelaajaparin kanssa pelin aikana.
- Syöttövuoron alussa syöttäjä lausuu ääneen pelitilanteen.
- Syötön vastaanottaja pelaajapari katsoo, onko syöttö oikein.
- Pallontavoittelutilanteissa, joissa kumpikin pelaaja voisi lyödä, on tapana ilmaista selkeästi, jos päättää itse lyödä.
- Jos vastustajan lyönti vaikuttaa menevän pitkäksi, pelaajapari yleensä varoittaa toista katsomaan (”kato”) sen sijasta, että hän palauttaisi pallon vastustajalle suoraan ilmasta.
- Usein on edullisempaa vaihtaa pallorallin aikana puolia omalla pelialueella peliparin kanssa, jolloin tämä ilmaistaan huutamalla ”vaihto”.
- Padel ei ole takakentän peli vaan pelissä menestyy voiman sijasta tarkalla pallon sijoittelulla ja aktiivisella etukentän hyödyntämisellä samassa linjassa peliparin kanssa.
- Syötettäessä toinen pelaaja sijoittuu lähelle verkkoa.
- Syötettäessä syöttäjän pelipari sekä syötön vastaanottava pelipari voivat olla vapaasti sijoittunut mihin tahansa omaa pelialuetta.
- Olennaista on, että pelaajat liikkuvat aktiivisesti samassa rintamassa peittäen kentän avoinna olevat alueet mahdollisimman tehokkaasti.
- Pelattaessa pisteistä, syöttöjen ja pallojen oikeellisuudesta päättää aina vastustaja.
Tiivistetyt säännöt, päivitetty 17.11.2011. Laajat säännöt kansainvälisen padelliiton sivuilla http://www.padelfip.com/
Lue lisää padelista Suomen Padelliiton sivuilta