Suomen luonto tarjoaa jokaiselle sopivan tavan liikkua ja urheilla luonnossa. Kaipasit sitten leppoisaa ulkoilua, yhdessäoloa tai hikeä ja intohimoa, niin löydät varmasti itsellesi mieluisan lajin. Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen ovat osa suomalaista kulttuuria ja elämäntapaa. Suomalaiset valitsevat mieluiten liikuntapaikakseen aidon tai rakennetun luontoympäristön. Luontoympäristössä huomio kiinnittyy paljon muuhunkin kuin itse liikuntasuoritukseen ja siksi luonnossa liikkuminen saatetaan usein kokea vähemmän rasittavana kuin sisätiloissa tapahtuva liikunta. Luontoliikunnan puolesta on helppo puhua ja sen terveyshyödyistä on saatu todisteita useista eri tutkimuksista. Teksti sisältää mainoslinkkejä *
Hyvinvointia luonnosta
Luonnossa liikkuminen aktivoi ihmisiä ja edistää terveyttä, iästä ja kunnosta riippumatta. Luonnossa liikkuminen parantaa fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Luonnossa ihminen rentoutuu ja tämä näkyy mm. stressihormonin erityksen vähenemisenä. Kaikenlainen liikunta tukee ja lisää terveyttä monipuolisesti. Valitsitpa luontoliikunnan tai sisällä kuntoilemisen, voit kiittää itseäsi hyvästä valinnasta. Liikunnalla on positiivisia vaikutuksia aineenvaihduntaan, verenkiertoelimistöön, tuki- ja liikuntaelimistöön ja psyykkiseen hyvinvointiin. Liikunta parantaa unen laatua ja auttaa painonhallinnassa. Suomen Sydänliiton sivuilta löydät tietoa liikunnan vaikutuksista sydänterveyteen ja siellä on myös käytännön vinkkejä sydänterveydestä huolehtimiseen.
Jos haluat lisätä stressinsietokykyäsi, vahvistaa terveyttäsi sekä parantaa muistiasi, luovuuttasi ja älyäsi, ala liikkua! Moderni aivotutkimus osoittaa, että säännöllinen liikunta lisää aivovoimaa enemmän kuin sudoku, ristisanat ja terveysvalmisteet yhteensä. Fyysinen treenaaminen ei ainoastaan paranna terveyttä ja lisää energiaa, vaan se vaikuttaa muistiin, unenlaatuun, luovuuteen, stressinsietokykyyn sekä persoonallisuuteen ja älyyn. Säännöllisesti liikuntaa harrastavat ajattelevat nopeammin ja keskittyvät paremmin. Myönteisiä vaikutuksia on valtavasti, ja ne on todettu kaikenikäisillä lapsista vanhuksiin.
Elinvoimaa ulkoilusta
Ulkoilu luonnossa kuuluu hyvään vanhuuteen. Moni ikäihminen ei liikkumiskyvyn ongelmien, kaatumisen pelon tai yksinäisyyden vuoksi pääse ulos niin usein kuin haluaisi. Tarvitaan erilaisia tukitoimia, jotta iäkkäät voisivat ulkoilla turvallisesti. Valtakunnallinen iäkkäiden ulkoilupäivä on vuonna 2007 käynnistynyt vuosittainen tapahtuma, jossa kannustetaan eri toimijoita järjestämään yhteistyössä paikallinen ulkoilutapahtuma. Vuonna 2012 käynnistyi vuosittainen Vie vanhus ulos -kampanja, jonka tavoitteena on edistää toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten ulkoilua turvallisessa seurassa. Ikäinstituutti tekee pitkäjänteistä työtä iäkkäiden liikunnan, toimintakyvyn, terveyden ja ulkoilumahdollisuuksien edistämiseksi. Monipuoliset ohjaaja- ja kouluttajakoulutukset tarjoavat tietoa ja taitoa vanhustyön käytäntöihin. Ikäinstituutti innostaa ja rakentaa ratkaisuja hyvään vanhuuteen.
Jokamiehen oikeudet
Jokaisen luonnossa liikkujan on osattava toimia oikein niin että ei loukkaa kenenkään oikeuksia ja yksityisyyttä.
Jokamiehenoikeudella SAAT:
- Liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla tai erityiseen käyttöön otetuilla alueilla, kuten viljelyksessä olevilla pelloilla tai istutuksilla
- Oleskella tilapäisesti siellä, missä liikkuminenkin on sallittua (esimerkiksi telttailla riittävän etäällä asumuksista)
- Poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia
- Onkia ja pilkkiä
- Kulkea vesistössä ja jäällä
Jokamiehenoikeudella ET SAA:
- Aiheuttaa tarpeetonta haittaa tai häiriötä toiselle tai ympäristölle
- Häiritä lintujen pesintää ja riistaeläimiä
- Kaataa tai vahingoittaa puita
- Ottaa sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai oksia
- Häiritä kotirauhaa
- Roskata
- Ajaa moottoriajoneuvolla maastossa maalla ilman maanomistajan lupaa
- Kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia
- Tehdä avotulta ilman maanomistajan lupaa
Ulkoliikuntapaikat – tutustu ja ihastu
Luonnossa liikkuminen on yksi parhaita virkistymisen keinoja. Liikkua voi monella tavalla ja samalla voi nauttia maisemista, luonnonäänistä ja tuoksuista tai tarkkailla eläimiä, kasveja ja muita luonnon ihmeitä.
Lähliikuntapaikat.fi on kaikille avoin ja maksuton verkkosivusto, johon on koottu lasten ja nuorten lähiliikuntaympäristöjen kehittämistä tukevaa tieto- ja tukimateriaalia. Sivuston kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa Suomen Olympiakomitea. Sivuston sisältöjen osalta on tehty yhteistyötä opetusministeriön, läänien liikuntatoimien, kuntien ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa.
Suomen kaupungit ja kunnat tarjoavat tietoja ulkoliikuntapaikoista omilla nettisivuillaan. Helsingin kaupungin monipuolisten ulkoliikuntamahdollisuuksien kirjosta löytyy mm. liikuntapuistoja, urheilukenttiä, lähiliikuntapaikkoja, maauimaloita, uimarantoja, tenniskenttiä, kuntoratoja, luistelukenttiä, tekojääkenttiä, latuja ja talviuintipaikkoja.
Retkeily ja sienestys
Sienestys on erinomaista hyötyliikuntaa. Niissä luonnonpuistoissa, joissa liikkuminen on luvallista esimerkiksi tietyillä poluilla, kaikki sienestys on kiellettyä. Luonnonsuojelualueilla saa poimia vain hyötysieniä. Sieniä kannattaa opetella tuntemaan vähitellen. Jokainen syksy on erilainen ja sienet kasvavat eri tavalla. Vaikka sienten elämästä tiedetään paljon, ei ole selvää, miksi jokin sieni kasvaa juuri tänä syksynä ja jokin toinen ei. Sienet elävät suurimmalta osalta maan alla tai lahon puun sisällä. Sopiva kosteus ja riittävä lämpö saavat sienen kasvattamaan itiöemiä, jotka ovat pulleita, kirkkaan värisiä ja maukkaita, jotta niitä syötäisiin ja tongittaisiin. Lisätietoa sienestyksestä ja sienestykseen liittyvistä oppaista voit katsoa tästä.
Suomen Latu
Suomen Latu – ulkoilun edistämistä jo vuodesta 1938
Suomen Latu on ulkoilun, retkeilyn ja terveysliikunnan keskusjärjestö, jolla on jäsenyhdistyksiä ympäri Suomea. Toiminta alkoi hiihdosta. Suksi olikin ensin liikkumisväline ja vasta paljon myöhemmin liikuntaväline. 1920-luvulla kilpahiihto siirrettiin vesistöjen jäiltä metsiin ja 1930-luvun puolivälissä Suomen Hiihtoliitto ja Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto aloittivat tunturihiihdot. Tunturihiihtokokeilujen jälkeen huomattiin, että tunturihiihto ja yleinen hiihtovalistus tarvitsevat oman järjestön. Suomen Ladun perustava kokous pidettiin Helsingissä v. 1938 ja uusi järjestö sai nimekseen Suomen Latu. Hiihtotoiminnan edistämisen lisäksi sana latu tarkoittaa uusien urien aukomista kansanurheilulle ilman kilpailutoimintaa. Latujen viitoittaminen ja hiihtokurssit aloitettiin välittömästi. Samalla tehtiin myös toimintasuunnitelma hiihdon edistämiseksi kunnissa, kouluissa, työpaikoilla ja tiedotusvälineissä. Ensimmäinen jäsenyhdistys, Helsingin Latu, perustettiin vuoden 1940 lopulla.
1940-luvun lopulla Suomen Ladun toiminta laajeni ja ohjelmaan kuului jo monia muitakin kunto- ja virkistysliikunnan muotoja, kuten retkeily, vaellukset, uinti ja lentopallo. 1950-luvun näyttävimpiä toimintamuotoja olivat latu- ja polkuretket, jotka vetivät kansalaisia luontoon ja tuntureille. Suomen Ladun avainlajeja ovat hiihto, retkeily, polkujuoksu ja talviuinti. Maastopyöräily ja frisbeegolf ovat tärkeitä uusia lajeja. Lajit vievät sinut elämysmatkalle suomalaiseen luontoon, geokätköilemään, talviuimaan, eräretkeilemään ja hiihtämään tuntureille. Jos haluat oppia vaikka melomaan niin osa jäsenyhdistyksistä järjestää melontakursseja ja melontaretkiä. Lähde tutkimusmatkalle ja löydä uusia tapoja liikkua kaikkina vuodenaikoina. Suomen Latu ja sen useat jäsenjärjestöt järjestävät koulutuksia ja tapahtumia, joissa pääset opettelemaan uusia lajeja tai hiomaan jo saatuja taitoja. Tapahtumien ja retkien lisäksi Suomen Latu järjestää erilaisia tekniikka- ja ohjaajakoulutuksia. Suomen Latu on monessa laijssa edelläkävijä, ja oli mukana mm. tekemässä sauvakävelystä maailmanlaajuista hittilajia.
Sauvakävely oli yksi vuosituhanteen vaihteen mielenkiintoisimmista ilmiöistä. Laji on kehitetty Suomessa josta se on levinnyt maailmalle. Yhden vuoden aikana (1997–1998) harrastajamäärä kasvoi muutamasta hassusta puoleen miljoonaan. Sauvakävely on tehokasta kuntoilua kun tekniikka on kunnossa. Aloittaminen on helppoa ja edullista: tarvitaan vain kävelysauvat ja mukavat kengät. Harrastamaan voi lähteä kunnosta riippumatta suoraan kotiovelta. Laji sopii niin kestävyysharjoitteluksi kuin tueksi painonhallintaan. Harjoittelu tehostuu maastoa vaihtelemalla, tempoa nopeuttamalla ja teholiikkeitä käyttämällä. Katso tästä lisätietoa sauvakävelystä ja kävelysauvoista.
Luonto on lapsen paras leikkipaikka
Suomen Ladun lasten ja perheiden toiminta on monipuolista ja laajaa: Muumien ulkoilukoulut, Luonnossa kotonaan -verkosto, Tunteet hukassa -metsäseikkailu ja paljon muuta. Mutkittelevat polut, kivet ja kannot ruokkivat lasten mielikuvitusta ja houkuttelevat lapsia luontaisesti aktiivisempaan liikuntaan: kiipeilyyn, hyppelyyn ja juoksuun sekä mielikuvitusta ruokkivaan leikkiin. Näillä kaikilla on lapsen kehityksen kannalta suuri merkitys. Motoriset taidot auttavat lasta oppimaan, ideoimaan ja kehittämään taitoja ratkaista ongelmia. Lisäksi luonto vaikuttaa lapsiin rauhoittavasti hilliten levottomuutta ja häiriökäyttäytymistä. Vahvan luontosuhteen syntyminen lapsuudessa antaa eväitä koko loppuelämään.
